29.3.14

Otetaan yhteiskuva

Juu ei. Päivän lenkkeilyt oli kyllä tehty, tytöt olivat olleet tarhassa koko päivän ja silti ei tietenkään voi keskittyä olemaan paikallaan. Seron mielestä oli kauhean noloa ja se näyttää joka kuvassa niin surulliselta. Odessa lopetti perseilyn yhdestä kovasta käskystä, mutta Verona jaksiaisi riekkua maailman tappiin asti.

Alkaa näyttää siltä, että reikikelit on takanapäin. Joitakin teitä on vielä lumen alla, mutta pidempää reittiä ei voi mennä kohtaamatta sulaa maata. Pyöräilty on kyllä ahkerasti ja kaaduttu lähes yhtä ahkerasti - coincidence? Vai lieneeköhän Veronan rakkaudella tulviviin ojiin jotain yhteyttä. Suunnat kyllä menee erinomaisesti, Odessakin on parantanut tapojaan ja menee yleensä hyvin oikeaa reunaa. 

Postauksia on puolivalmiina mm. aiheista ruokinta, laumaelämä, rotumääritelmä, näyttelyt, kevät, liikkeet jne. Pidempiä sepustuksia on siis tulossa useammastakin aiheesta. Liikejutun teen valmiiksi kun jaksan siirtää videot toiselle koneelle, PC:n ohjelmat eivät näytä tarpeeksi montaa framea, jotta saisi kunnon print screenit.

Ja jos niitä yhteiskuviakin saisi joskus otettuun, tästä kokoonpanosta ei vielä kunnollisia ole. Ja jos Verona edes vähän ehtisi kasvattaa tuota turkkiaan niin ei tarvitsisi katsoa tuollaista liero luiperoa. Tässä on yksi tällä viikolla kuvatulta videolta napattu still-kuva, harjoittelua näyttelyyn, huh!

16.3.14

My God Is the Sun


Meille ei kuulu mitään muuta kuin perusarkea koirien kanssa. Rekireitit ovat niin jäässä, ettei Seron kanssa uskalla lähteä liukastelemaan ja olemmekin vaihtaneet pyörät alle. Sitten ärsyttävästi tulee aina lunta ja jäätä sen verran, ettei pyöräkään pysy pystyssä, mutta silti on käyty joka päivä ajamassa.

Sentään olemme saaneet nauttia aurinkoisista päivistä, mikä tuntuu hyvin eksoottiselta synkän talven jälkeen. Peruskuvia lenkkeilyreitin varrelta.








1.3.14

Teräs-Teddy keväthangilla


Sero vanha kettu (12 v 8 kk) halusi päivälläkin kävelylle ja pitihän sitä vielä kuvissa poseerata, kun taskun pohjalla oli Veronan makupalat pentukoulun jäljiltä. Pienen pakkasen ansiosta vielä pääsisi reellä ajamaan, joten toivottavasti vielä lisää rekikuviakin saadaan tälle talvelle. Sero saa nykyään päättää milloin lähtee mukaan ja milloin jää kotiin, se ei aina tule valjastettavaksi, vaan haluaa mieluummin talutusvaljaat ylle, kun tulen tyttöjen kanssa ajamasta. Lenkillä se haluaisi nuuhkutella omia reittejään ja haluaisi aina päättää mihin suuntaan mennään. Nyt parasta on kieriä märässä lumessa ja nauttia auringon lämmöstä!