Eilen kävimme aamulla Seron kanssa match showssa. Päivä oli melkoisen kuuma, eikä Sero tapansa mukaan jaksanut kehässä hirveästi intoilla. Tuomari ei kysynyt koirien ikää, mutta oletan Seron olleen jälleen porukan vanhin. Alaikäraja veteraaniluokkaan oli 7 vuotta (tällä logiikalla siis Odessakin olisi ensi vuonna "veteraani"), eli Sero olisi voinut olla lähes tuplasti sen ikäinen mitä nuorin veteraani. Kuitenkin, Sero oli punaisten veteraanien 3. ja yhteensä vanhuksia oli ilmoitettu 7. Kotoa lähtiessä meidän vanha hömppä otti vinkuvan possulelunsa mukaan ja kantoi sen autoon. Tapahtumapaikalle se ei kuitenkaan saanut leluaan ottaa, possu suussa kulkeva siperianhuskyvanhus olisi kyllä ollut hilpeä näky. Palkinnoksi tuli hieno ruusuke ja Kivuttoman sponssaamia palkintoja.
Sieltä kotiin selvittyämme puuhailtiin muun lauman kanssa ja illalla lähdimme Veronan kanssa hieman patikoimaan. Kävelimme merkittyä reittiä sellaiset 15 km. Ahvenlammella saimme seuraa, missä sitten poikkesimmekin reitiltä hetkeksi kiertämään lammen ympäri menevän reitin. Reitille palattuamme olimmekin pian seuralaistemme kotipihassa, mistä jatkoimme reittiä kiivetäksemme tsasounalle ja sitten tulimme vielä takaisin yksityiselle laavulle. Suosittelen näitä reittejä kyllä kaikille, tämä reitti käsitti osuuden Oravantaivalta ja Jänispolkua (?), kunhan olemme kiertäneet kaikki "omat" reittimme voimmekin siirtyä Ilomantsin ja Lieksan reiteille! Kaupunki on uusinut reittejä, on uutta karttataulua, porrasta ja pitkospuuta, sekä ennenkaikkea uudet punaiset maalit merkkaamassa reittiä. Täytyy olla melko tollo eksyäkseen näin hyvin merkityltä reitiltä, mutta ei kannata ryhtyä ylimieliseksi merkkien suhteen tai huomaa pian kävelleensä pitkät pätkät ilman niitä punaiseksi maalattuja puita ja kiviä. Tässä linkissä kuvakollaasi.
Kävelimme Odessan ja Veronan kanssa taas noin 8 km reitin Joutelammen laavulle. Verona toimi veturina koko matkan ja Odessa tuli takanamme hihnassa ja kaulapannassa, ei siinä paljoa ehtinyt maisemia tiirailemaan kun Verona paineli menemään! Odessa yritti tietenkin aina tilaisuuden tullen ohittaa, mutta minua raahaamaan riitti kyllä yksi vetokoira. Lampi oli jo jäätön ja molemmat kävivät pikaisella pulahduksella ja keskittyivät sitten etsimään nuotion ympäriltä ruokaa; makkaraa, lihapullia, pihvejä jne.
Matkan varrelta ei ole kuvia, koska etenimme niin vauhdikkaasti ja reitti onkin mukavampi ajella pyöräillen - pitkät pätkät metsäteitä ovat melkoisen tylsiä kävely/juoksuvauhtiin. Koska omasta pihasta lähtee näin hyviä merkittyjä reittejä, yritetään reippailla vähän pidempikin reissu tässä lähiaikoina.
Röhköpossun ruumiinavaus antoi viitteitä väkivaltaisesta
raatelumurhasta ja viranomaiset saivat käsiinsä myös muuta
todisteaineistoa kuvien muodossa. Hyvästi röhköpossu, enää emme saa
nauttia ihanasta röhkinnästäsi. Suremaan jäivät kaksi vinkupossua.
Koirat viihtyvät tarhassa todella hyvin, jopa Sero suostuu siellä olemaan pidempään kuin yleensä. Tytöt ovatkin sitten lähes koko päivän tarhassa ja juoksevat ulko-ovelle aivan hirveää vauhtia kun niille edes mainitsee tarhapäivästä. Veronalla on tarhassa joitakin leluja ja onneksi Odessa on suhteellisen aktiivinen leikkimään sen kanssa.
Verona kävi myös ekassa näyttelyssään ja tuloksena
erikoisnäyttelytuomarilta EH JUK1. Ajateltiin, ettei ihan helpolla
aloitella ja tyrkätä koiraa ulkomaiselle allrounderille, toki olisi
vielä pari epäsopivampaa tuomaria olemassa.
Olimme tehneet paljon
töitä pentumätsärin jälkeen, missä Verona sai jonkinlaisen kammon
tuomarista, kun sitä pidettiin väkisin paikallaan. Verona seisoo tosi
hienosti ja näyttää hampaat käskystä, jonka opetin sille merkkiäänellä.
Kaikki opittu voidaan nyt heittää menemään kun tuomari käsitteli alle
vuoden ikäistä pentua niin rajusti; vetämällä väkisin näyttelyhihnasta
ja pitämällä paikallaan poskikarvoista. Siinä olisi herkempi pentu
mennyt paniikkiin ja joltakin olisi voinut tulla hammasta naamaan. Mutta
Verona käyttäytyi hyvin, jokainen etuhammas on nyt hyvin laskettu,
vikaahaan ei löytynyt.
Miinusta oli vain
liikkeessä korkealle asettuva häntä ja löysät kyynärät, joista kumpikaan
ei ole Veronan ongelmia. Oikeita ongelmakohtia tuomari ei maininnut.
Katsotaan mainitseeko kukaan koskaan ;). Veronan värihän on nyt muuten
"harmaa riistanvärinen", pitäisiköhän pestä tuo koira...
