Koiran ehdoilla

Olin jo soittanut päivystykseen Seron niskakivun takia ja onneksi lääkekaapista löytyi tulehduskipulääkettä, ennen kun kuulin miksi niska oli kipeä. Sero ja Verona olivat kolaroineet pihalla, jonka seurauksena Sero joutui taas sairaslomalle - juuri kun olimme valmiina siirtymään vetotreeniin. Sero leikkii ja kaivaa kuoppia innoissaan Veronan kanssa, pentu on aivan hurja ja se onkin usein katollaan pitkin pihaa ja suu täynnä multaa, eikä Sero enää 12v 3kk iässä meinaa pysyä mukana.

Liikuntaa on täytynyt aloitella hiljalleen ja Sero nauttiikin kävelylenkeistä, jolloin saa kulkea omaan tahtiin minne haluaa. Nämä ovat ns. "koiran ehdoilla"-lenkkeilyä, eli laitetaan koira talutusvaljaisiin, flexi tai pitkä liina perään ja koira saa mennä minne haluaa, nuuhkutella niin kauan kuin haluaa ja muutenkin tehdä mitä haluaa. Jotain sääntöjä kannattaa kuitenkin laittaa esim. koira ei saa mennä luvattomille pihoille jne. Lenkki voi kestää esim. 15min ja kun aika täyttyy palataan kotiin. Tämä ei tietenkään käy lihastreenistä, mutta on muuten hyvin aktivoivaa koiralle. Tässä esimerkki Seron 45 min kestävästä seikkaulusta, joka alkoi kotipihalta!

Suurin osa ajasta meni tarkkaavaiseen nuuhkutteluun ja vanhusten palvelutalon ympärillä pyörimiseen. Sero taisi muistaa 10 vuoden takaiset tapahtumat kun se karkasi ja kävi varastamassa kinkkua joltain mummolta... Metsäpolulta löytyi luu ja pihoissa olisi ollut kiinnostavaa pyöriä auto- ja roskakatosta myöten. Kävelimme kahteen kertaan saman pihan ohi, mikä saattoi aiheuttaa kummastusta kanssaihmisissä. Lopulta tie vei isolle pellolle myyräjahtiin. 

Tässä videossa onnellinen myyränmetsästäjä:

Aiemmin tällä viikolla myös kaivuupuuhissa:

Loppukevennyksenä vielä Prinsessa Verona puettuna syystakkiin (ei siperianhuskyille):

Hetken vielä vapaa

Alle 5 kk ikäisten pentujen kanssa kannattaa nyt nauttia vapaudesta ja käydä vaikka sienestämässä tai muuten ihmettelemässä ja keräämässä hirvikärpäsiä kotiintuomisiksi. Suomessahan on sen verran surkea koirakulttuuri, ettei koiria saa pitää vapaana kuin maanomistajan luvalla ja sekin on metsästys- ja järjestyslaissa tarkoin säädettyä. Rauhoitusaikana maaliskuun alusta elokuulle koiria ei saa pitää vapaana kuin aidatulla alueella, toisin sanoen koirapuistossa tai omalla aidatulla pihalla. Jotkut alueet on metsästysoikeuden haltijalla, joten edes maanomistajan lupa irtipitoon ei riitä.

Järjestyslaissa on omat koirakurin kohtansa, eikä koiraa saa koskaan viedä virallisille uimarannoille (kuntien ja kaupunkien ylläpitämät), lasten leikkipaikoille, urheilukentille tai yleisille laduille. Koirilla ei ole asiaa toreille toriaikana (miksi, sitä en tiedä), eikä kuntopoluille kuten pururadoille kytkemättöminä. Taajama-alueella koira ei saa koskaan olla vapaana, edes omalla pihalla, ellei se ole aidattu.

Missä koira sitten saa olla vapaana? Koirapuistot on tarkoitettu tähän, omalla aidatulla pihalla vain valvottuna ja harjoitus-/koulutuspaikoilla valvottuna ja välittömästi kytkettävissä - nämä paikat tietysti voivat sijaita taajamassa. Me ehdimme nauttia talviulkoilureiteistä ennen koirakieltolain (järjestyslaki) tulemista, ajoimme mm. laduilla, missä ei koskaan tullut ketään vastaan, eikä ladusta olisi edes huomannut, että siinä on liikkunut koira. Tuntuu, että kaikki on kielletty ja koirakuri on hyvin erilaista verrattuna muuhun Eurooppaan, missä näkee vapaana liikkuvia ja hyvin käyttäytyviä koiria. Se on selvää, että metsäneläimille täytyy antaa oma rauhansa, mutta olisi hienoa jos aikuisiakin koiria voisi ulkoiluttaa vapaana esim. vaellusreiteillä. Koiran irtipitoon liittyviä lakeja rikotaan paljon, usein tietämättömyydestä, mutta usein myös välittämättä metsäneläinten pesimäajoista.

Alle 5 kk ikäiset pennut saavat liikkua vapaana ilman mitään lupia, mutta näin metsästysaikana kannattaa muistaa merkitä koiransa huomiovärein, ettei puolisokeat metsästäjät ammu koiraasi sutena, tai jäniksenä, karhuna tai sorsana...

Kuvat toissaviikonlopun tattiretkeltä, en ymmärrä 

miten nuo heijastinliivit ovat mahtuneet Odessalle!

Valkohampaat ja valelääkäri

Siperianhusky on siitäkin hyvä rotu, ettei siitä lähde tyypillistä koiran ominaishajua. Vaikka monista koirista pidänkin, en voi sietää haisevia koiria. Vanhemmille koirille kertyy yleensä hammaskiveä, joka mm. saa hengityksen haisemaan. Silloin tällöin tulee kommenttia siitä miten 12-vuotiaan Seron hampaisto on näinkin hyvässä kunnossa. Minulle on ollut itsestäänselvyys, että koirien hampaita hoidetaan. Isossa kennelissä sekin kuuluu kasvattajan töihin, olisi nimittäin turhan arvokasta roudata koirat lääkärille hammaskiven poistoon. 

Pidän hammaskiven poistosta ja omat koirani saavat nauttia käsittelystäni. Siperianhuskyissakin on paljon eroja, toisilla on niin tiukat huulet, että varsinkin takahampaiden hoitaminen voi olla vaikeaa. Onni onkin tällainen lörppähuulinen koira kuten meidän Sero, jonka hammaskiven poisto käy leikiten. Seron hampaat on käsitelty viimeksi pari vuotta sitten ja ensimmäistä kertaa vasta veteraani-iän kynnyksellä. Koirillemme ei ikävä kyllä tarvitse hammaskiven poistoa kovin usein tehdä! Eikä koiria tarvitse erikseen opettaa operaatiota varten. 

Koirallasi tulisi olla suussaan 42 hammasta, oletko laskenut, että kaikki löytyvät? Siperianhuskylla kuuluu olla leikkaava (saksi-) purenta, sekä kaikki 42 hammasta. Hammaspuutokset tulisi mielestäni aina ottaa vakavasti, vaikka nykykoirat varmaan pärjäisivätkin ilman hampaita. Luonnollisuus kunniaan! Inkisiivit ovat etuhampaita ja niitä tulisi olla  yhteensä 12, tasaisesti ylhäällä ja alhaalla. C-hampaat eli kulmahampaat (caninus) ovat helposti tunnistettavissa ja niitä tulisi olla 4 (tärkeitä hampaita). Premolaarit (P) ovat 16 välihammasta ja molaarit (M) poskihampaita, joita on 10. Jos koiraltasi puuttuu hampaita, ilmoitathan siitä koirasi kasvattajalle! Hampaita voi irrota myös tapaturmaisesti, jolloin hampaan juuri näkyy röntgenkuvassa. Pennulta tulee seurata, että maitohampaat lähtevät pysyvien hampaiden tieltä noin 7 kk ikään mennessä.

Välineitä löytyy muutamaa eri tyyppiä. On perinteinen "sirppi", jossa on terä molemmissa päissä. Itse käytän tätä, koska koirani pysyvät hyvin paikallaan (en ole heti puhkomassa koiran silmää), eikä sen kanssa tarvitse käyttää voimaa. Sirppejä myy mm. Peten Koiratarvike. Toinen väline on useammin nähtävä "hammasskrapa", jossa ei ole neulamaista päätä. Tämäkin väline toimii hyvin ja on ennenkaikkea turvallisempi (esim. Findogs). Useimmissa  eläinkaupoissa näkyy olevan myytävänä Mars-hammaskivenpoistaja, joka on näiden kahden välimuoto (myöskin kaksipäinen).

Kun käsissä on tällainen instrumentti tulee muistaa, ettei hammaskiven poisto ole leikin asia. Kuten edellä jo mainitsin, terävän välineen kanssa saa vahinkoa aikaan muuallakin kuin koiran suussa. Vahinkoa voi aiheuttaa myös käyttämällä likaisia välineitä, paha suun tulehdus voi vaikuttaa jo koiran sydämeenkin bakteerien kulkeutuessa verenkierron mukana kaikkialle.

 Kuvassa yllä: 5v 9kk ikäisen Odessan hampaat ennen puhdistusta. Hammaskiveä näkyy selkeästi, samoin lievää ientulehdusta. Odessalta ei ole aiemmin poistettu hammaskiveä.

Kuvassayllä : 12v 3kk ikäisen Seron etu- ja kulmahampaita. Etuhampaista ei ole koskaan tarvinnut hammaskiveä poistaa, kulmahampaat ovat hieman tummuneet ienrajasta.

Itse instrumentin lisäksi tarvitsee hammaskiven poistoon myös suihkutepullon ja pyyhkeitä. Pese ja desinfioi myös suihkutepullo ja käytä keitettyä vettä (ei tietenkään kuumaa) sekä puhtaita pyyhkeitä. Tehokas otsalamppu on myös avuksi ja itse käytän mieluiten suojahanskoja, jolloin käsiä ei tarvitse jatkuvasti pyykiä. Koira asetetaan makuulleen ja pyyhe pään alle (koiran pää voi olla myös sylissä). Avustaja voi tulla myös tarpeeseen jos koira ei pysy paikallaan. Sirpillä poistetaan hammaskivi ja plakki, myös ientaskuista ikenen alta (vältä rikkomasta ikeniä). Älä myöskään naarmuta kiillettä, sillä se vain pahentaa hammaskiviongelmaa. Hammaskiveä kertyy myös hampaiden sisäpuolelle, joten tarkasta tilanne myös sieltä. Suihkutepullolla puhdistetaan hampaat irronneesta hammaskivestä ja siten on helpompi nähdä mitkä kohdat on jo puhdistettu. Samalla näet myös suun ja hampaiden kunnon, tarkkaile näitä asioita:

1. Murtumat ja liikkuvuus: ovatko hampaat ehjät ja tukevasti paikoillaan, merkitse muutokset ylös. Heiluvat hampaat voivat olla merkki vakavastakin viasta tai sairaudesta.

2. Ientulehdukset: Hampaisiin kertynyt plakki aiheuttaa ientulehdusta, jonka tunnistaa punoittavasta ja verta vuotavasta ikenestä. Ientulehdus uusiutuu ellei plakkia poisteta säännöllisesti, joten koiran hampaita on hoidettava päivittäin. Jos tilaan ei puututa seurauksena on yleensä kivulias kiinnityskudoksen tulehdus.

Hammaskiveä tulee yleensä pienten rotujen edustajille ja vanhoille koirille. Tällaisten koirien hampaita on harjattava päivittäin. Plakkia ehkäisee myös pureskeleminen eli koiralle on hyvä säännöllisesti tarjota pureskeltavaa. On olemassa hampaita varten valmistettuja puruluita kuten Pedigreen DentaStixejä, jotka rakenteen ja koostumuksen ansiosta vähentävät plakkia hampaiden pinnalta. Myös tavalliset puruluut auttavat lisääntyneen syljenerityksen ansiosta. Liian kovat puruluut voivat murtaa hampaita, jolloin voidaan joutua poistamaan koko hammas. Myös ruuan laatu voi vaikuttaa hammaskiven syntymiseen ja kuivaruokaa ei ole tarkoitus tarjota koiralle muussina vaan on hyvä jättää annokseen pureskeltavaa. Merilevän syöttäminen voi auttaa joillakin koirilla, jos merileväjauhetta syöttää paljon se kannattaa hankkia isossa purkissa hevostarvikepuolelta, eikä maksaa itseään kipeäksi kantamalla kotiin pieniä ja kalliitta purkkeja (on myös edullisia koirille tarkoitettuja merileväjauheita).

Jos et halua itse poistaa hammaskiveä, tarkista kuitenkin hampaiden kunto säännöllisesti ja ota yhteyttä eläinlääkäriin huomatessasi edellä mainittuja muutoksia. Suu on kuitenkin pääasia ja silleen.

Oletko sinä poistanut koiraltasi hammaskiveä ja kuinka tarkasti seuraat koiriesi suuhygieniaa? Saan usein hämmästyneitä katseita kun kerron itse poistavani koirieni hammaskiven, joten se ei taida vieläkään olla kovin yleistä koiranomistajien keskuudessa.

Kuvassa yllä: Taaempiin poskihampaisiin muodostuu helposti hammaskiveä, tässä 12-vuotiaan siperianhuskyn hampaat. Punoittava ien on merkki ientulehduksesta ja hampaita olisi hyvä myös harjata säännöllisesti.