Kesäkuussa on tapahtunut jos jonkinlaista, mutta kamera on ollut vähällä käytöllä. Kuun alkupuolella järjestimme Siperianpystykorvayhdistys -86 ry:n match shown Nummelassa. Paikalle tuli paljon väkeä ja palkinnot olivat hienot! Jokainen osallistuja sai Golden Eaglen herkkupussin jo ilmoittautumisen yhteydessä, parhaiten luokissa sijoittuneille oli Pedigreen laatikko ja paljon muita hienoja palkintoja ja BIS-pennulle, sekä old line siperianhuskyjen voittajille upeat taulut. Pääpalkintoon kuului arvokas fysioterapia-lahjakortti Yliopistolliseen Eläinsairaalaan. Harvinaisten old line siperianhuskyjen lisäksi kehässä oli näytillä vielä harvinaisempina arktisina rotuina jakutianlaika ja chukotka sleddog. Lisäksi yhdistys käytti ensimmäistä kertaa ja pitkän prosessin jälkeen rekisteröityä yhteisön tavaramerkkiä Old Line®.
Samalla viikolla kävimme Veronan kanssa vielä Salon näyttelyssä. Tuomarin mukaan Verona oli liian lihava, joten en edes ala ruotimaan arvostelun asiantuntevuutta sen enempää.... Se miksi edes vein Veronan suomalaiselle tuomarille johtui yksinkertaisesti tuomarinmuutoksesta. Oli hauska, että match show-tuomarimme tutki koirat ja niiden kunnon paljon yksityiskohtaisemmin, toki osa koirista oli ihan oikeasti turhan tuhdissa kunnossa. Matka Tšukotkalle työkoiria tunnustelemaan tekisi varmasti hyvää ulkomuototuomareille, ei siellä mitkään kuivan kesän oravat selviä ja koirien täytyy olla todella energiatehokkaita ja varastoida kaikki ylimääräinen energia.
Vega oli ensimmäistä kertaa elämässään pidemmällä reissulla mukana ja voi kuinka hienosti hän käyttäytyi! Sukulaisiakin Vega pääsi tapaamaan, aivan hurjan komeita ja hienoja koiria! Haluaisin varastaa ne valjakkooni, aivan uskomaton lihaksisto ja draivi liikkeessä, ihan tuli messariajat Tojonin kanssa mieleen. Vega tapasi paljon uusia koiria ja kävi muiskauttamassa suukon tarhassa asustaville kavereilleen verkon välistä. Verona pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan ison, eli yhdeksän koiran valjakon johdossa ja meni hienosti parijohdossa toisen johtajakokelaan kanssa. Johtajakaveri oli ennestään tuntematon narttu ja neljä narttua, jotka eivät olleet aikaisemmin tavanneet myös matkustivat yhdessä henkilöautossa. Reissusta mukaan tarttui myös vesileluja koirille ja muuta rotuaiheista tavaraa. Sain nyt myös mukaan signeeratun kirjalahjan, joka onkin nyt asetettu oikein esille koirahuoneeseen. Heti reissun jälkeen meidän koirilla kävi komeaa herraseuraa ja muutenkin koirilla on nyt ollut paljon aktiviteettia.
Minä vietin juhannusta mökkeillen ja paljussa killuen, koirilla ei ole toistaiseksi ollut lupaa tulla kenenkään paljuun tai uima-altaaseen. Räjähtävällä karvanlähdöllä ei liene asiaan yhteyttä. Ennen juhannusta huomasin, että vain parin metrin päässä koiratarhan ovelta on noin metrin korkeudessa punakylkirastaan pesä ja siellä neljä vihertävää munaa, linnut tuntuvat elävän sovussa koiranaapureidensa kanssa ja pian tarha täytyy rauhoittaa kun poikaset lähtevät liikkeelle. Muitakin eläinhavaintoja on tullut tehtyä ja näin ensimmäistä kertaa elämässäni karhun luonnossa. Kohtaaminen tapahtui Kiteellä, pieni karhu oli n. 15 metrin päässä ja nousi uteliaana kahdelle jalalle tarkastelemaan tilannetta, kunnes päätti sitten juosta metsään karkuun. Karhupelko hellitti hieman, mutta kyllä taas pysäytti kun Odessan kanssa 10 km lenkillä metsässä kohtasimme hirven vasansa kanssa korkeintaan 20 m päästä. Odessan käyttäytymisestä kyllä näki, että jotain metsässä on, mutta mahdotonta sanoa onko kyseessä hirvi vai orava. Tiedä sitten miten karhun hajuun suhtauduttaisiin.
Samalla viikolla kävimme Veronan kanssa vielä Salon näyttelyssä. Tuomarin mukaan Verona oli liian lihava, joten en edes ala ruotimaan arvostelun asiantuntevuutta sen enempää.... Se miksi edes vein Veronan suomalaiselle tuomarille johtui yksinkertaisesti tuomarinmuutoksesta. Oli hauska, että match show-tuomarimme tutki koirat ja niiden kunnon paljon yksityiskohtaisemmin, toki osa koirista oli ihan oikeasti turhan tuhdissa kunnossa. Matka Tšukotkalle työkoiria tunnustelemaan tekisi varmasti hyvää ulkomuototuomareille, ei siellä mitkään kuivan kesän oravat selviä ja koirien täytyy olla todella energiatehokkaita ja varastoida kaikki ylimääräinen energia.
Vega oli ensimmäistä kertaa elämässään pidemmällä reissulla mukana ja voi kuinka hienosti hän käyttäytyi! Sukulaisiakin Vega pääsi tapaamaan, aivan hurjan komeita ja hienoja koiria! Haluaisin varastaa ne valjakkooni, aivan uskomaton lihaksisto ja draivi liikkeessä, ihan tuli messariajat Tojonin kanssa mieleen. Vega tapasi paljon uusia koiria ja kävi muiskauttamassa suukon tarhassa asustaville kavereilleen verkon välistä. Verona pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan ison, eli yhdeksän koiran valjakon johdossa ja meni hienosti parijohdossa toisen johtajakokelaan kanssa. Johtajakaveri oli ennestään tuntematon narttu ja neljä narttua, jotka eivät olleet aikaisemmin tavanneet myös matkustivat yhdessä henkilöautossa. Reissusta mukaan tarttui myös vesileluja koirille ja muuta rotuaiheista tavaraa. Sain nyt myös mukaan signeeratun kirjalahjan, joka onkin nyt asetettu oikein esille koirahuoneeseen. Heti reissun jälkeen meidän koirilla kävi komeaa herraseuraa ja muutenkin koirilla on nyt ollut paljon aktiviteettia.
 |
| Nuori Anar muistuttaa Seron nuoruusvuosista |
Ja tietenkin olemme juhlineet herraskoira Seron 14-vuotissynttäreitä!
