North of the Wall - arktinen seikkailu

Heitän joskus ihan vitsillä kuvatekstiksi sellaista kuten "arctic travelling", joka todellisuudessa viittaa vain koirieni alkuperään ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Suomesta aika iso osa on napapiirin yläpuolella, mutta sen rajan ylittäminen ei kuitenkaan tee alueesta arktista. En voi sanoa viettäneeni aikaa arktisella kun olen käynyt valjakkovaelluksella Haltin hyvinkin arktisen näköisissä maastoissa tai edes Suomen pohjoisimmassa osassa Nuorgamissa ja Kaldoaivin erämaassa.

Pelkästään puuttomat valkoiset maisemat eivät tee arktista aluetta. Todellinen arktis on löyhimmän määritelmän mukaan +10 °C isotermin pohjoispuolella, eli Suomen rajojen sisäpuolella ei voi matkustaa arktiselle alueelle. Lisäksi voitaisiin tarkastella metsänrajaa, ikiroutaa sekä merijäätä ja aletaan olla aidon arktiksen määritelmän puolella. Näin arktisten koirien harrastajana olisi kiusallista jos ei ole koskaan edes käynyt arktiksella, joten otimme pääsiäisenä tavoitteeksi ylittää tuon rajan ja käydä tarkastelemassa kevään etenemissä Norjan puolella Pohjoisen jäämeren rannalla. Haluan myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja vaikka aika pohjoisessa on seikkailtu niin arktiksen rajaa ei ole niillä reissuilla ylitetty.

En ottanut koiria tällä kertaa mukaan ja tänä vuonna on tulossa toinenkin reissu, minne en koiria ota ja aion silti jakaa kuvia täällä blogissa. Base Campimme oli Ivalossa, mistä kävimme parina päivänä mm. UKK:n kansallispuistossa, yhtenä päivänä huiputimme Kiilopään ja kävimme lumikenkäilemässä pikku retken. Kun siellä asti on, niin olisi suorastaan typerää olla tekemättä päiväretkeä myös arktikselle!

Ivalohan on vielä sitä "pusikkoa", josta vaellustoverini aina mainitsee ja vasta Utsjoelta eteenpäin alkaa maisema oikeasti muuttua. Jäämeren rannalle vievä tie nousee avotunturiin ja maisemat alkavat muuttua Norjalle tyypillisen vuoristoiseksi.

Alkumatkasta sää oli erinomainen, mutta jäämereltä nousi jonkinlainen myräkkä ja aallonmurtajalla kävellessä sai ihailla jo vähän isompia tyrskyjä. Avotunturissa tiet voidaan sulkea, joten on hyvä aina varautua vähän pidemmällekin visiitille, sillä paluumatkalle ei ole asiaa kun puomit on laskettu alas. Täällä olisi hauska käydä myös kesäaikaan, joten eiköhän se arktis kutsu uudemmankin kerran.

 .