Maanantai one on one : Tänään aloitettiin kevyesti yksilöllisellä lenkkeilyllä. Veronan kanssa hihnassa 4 km, Odessa taas on yhä niin paksu mammakiloinensa, että sen kanssa täytyi mennä vauhdikkaammin eli pyörällä sama 4 km lenkki. Seron kanssa keskitytään selän lihasten kuntouttamiseen ja mentiin 3 km lenkki kovia nousuja, eli kiivettiin vaaran laelle ja pappa meni tietenkin kovempaa tahtia kuin minä. 
Tiistai Slender-tunnelmia pimeydessä : Aurinkoa ei näkynyt koko päivänä, vettä sataa ja pimeys on kaikkialla. Ei hirveästi tekisi mieli ulkoilla. Päivän henkeen sopivasti käveltiin hautausmaalle Seron ja Veronan kanssa, 3 km ja paluumatka ylämäkeä. Otsalampun valokeilassa näkyi vain koirien peräpeilit, hautausmaalla sentään jokunen kynttilä. Odessan kanssa viriteltiin pyörään paremmat valot ja ajeltiin 5 km. 
Keskiviikko valjaissa : Sero ja Odessa vetivät yhdessä 4,5 km ja Verona pääsi kokeilemaan "pentuvaljaita". Ne onkin jo sopivan kokoiset (huh, ne oli alunperin Valon), joten nyt terveystarkastuksen jälkeen odotellaan 7 kk ikää ja aloitetaan ihan oikeat vetoharjoitukset. Verona hyppelehti 3 km flexissä oikein iloisena valjaistaan.Torstai tottista : Viimeinkin videota Veronan namihausta, ilmiömäinen etsijäkoira. Etsintäleikkejä ulkona muillekin koirille. Seron kanssa otettiin näyttelyharjoitusta, Odessalle hyppyesteitä ja Veronalle perustottelevaisuutta - nyt aletaan hiomaan tokon perusasentoa. Hyvissä ajoin ennen iltaruokaa vielä Seron ja Odessan kanssa nelonen kun menivät niin hyvin edellisenä päivänä ja Verona 3 km kävellen hihnassa.
Perjantai chasing daylight : Jee lisää lunta! Eikun.... lumentulo hankaloittaa pyöräilyä, mutta kun ei ole tarpeeksi lunta ei voi vielä ottaa rekeä esille. Meni siis kävelyksi päivän ulkoilut. Ja kaikki kerralla tietysti, ettei hommassa mene koko iltaa. Odessa nätisti hihnassa vierellä ja Urporaation muut jäsenet huiteli flexien päässä. Sero sai täysin ylimitoitetun hepulin hiekkaparkkiksella vetäen ympyrää koko hihnan pituudella hullu virne naamalla ja häntä maata viistäen. Veronakin oli aivan ihmeissään kun Sero leikki ja riehui yksinään ja koetti saada muutkin mukaan touhuun
Lauantai luonnonvaloa : Metsälenkille on mukavampi lähteä kun näkee enemmän kuin 100m eteensä. Päivällä sade oli tauonnut ennusteen vastaisesti, joten lähdimme Seron ja Veronan kanssa kävelemään perinteisen metsälenkkimme. Ja voi hel#¤%&# #x%¤&#* kun vetivät koko matkan aivan sata lasissa. Sero siis jatkoi eilistä hulluttelua painaen valjaissa menemään koko 6 km matkan. Kyllä siinä meinaa käsi lähteä irti kun 12-vuotias siperianveturi höyryää eteenpäin, eikä kuule mitään mitä sille sanotaan. Odessan kanssa vielä pyöräiltiin 6 km (eri reitti) pimeän tultua, lumet kun katosi jo sateeseen.
Sunnuntain suuri aikomus : Kyllähän se haavanlehti vapisi kun tämä valtaisa syysmyrsky saapui tännekin. Tarkoituksena on jo pitkään ollut 14 km:n reissu laavulle koko porukan voimin, mutta se sai taas jäädä. Ei ollut pelastussuunnitelmaa valmiina jos jäädään kaatuvien puiden alle. Tänään ollaankin lähinnä muhittu peittojen alla syöden (koirille porkkanaa) ja leffoja katsoen. Pakkohan se oli raahautua sille 3 km pissalenkille, mutta muuten on ollut koirilla vapaapäivä.
Yhteenveto: Turhautumista ja pahaa oloa puretaan nettipalstoilla kun koirat makaa sohvalla tai ulkona mudassa ja sateessa. Suosittelen ulostautumaan niiden koirien kanssa säästä huolimatta. Siperianhuskylle muutama kilometri kävellen ei ole mikään liikuntasuoritus, eli tällä viikolla jäi liikkumiset vähiin ihan sateen ja pimeyden takia. Tällaiset viikkokilometrit on aika säälittäviä syysharjoitteluksikin. Tulisi vaan sitä lunta niin ei tarvitsisi pestä koirien jalkoja joka ulkoilun jälkeen!
0 kommenttia:
Post a Comment