Sero Synttärisankari

Meidän kesäpoika Sero täyttää tänään jo 13 vuotta. Suuret onnittelut synttärisankarille, pappa onkin aloittanut aamun lempiherkullaan eli paahdetulla ruisleivällä. Luvassa on tietenkin vielä kakkua (varmaankin voileipäkakku ruisleivästä) ja monen tunnin kävely rakkaan harmaakorvan oman tahdon mukaan. Sero tietenkin toivoo sadetta, jotta voisi myhäillä koko päivän kuistilla laatikossaan, no jos kuitenkin se kävely ensin!

Uutta siperianhusky.netissä

Jos kyyläilee siperianhusky.nettiä päivittäin (kukapa ei) on saattanut huomata siellä uusia kuvagallerioita. Toivottavasti ei-siperianhuskyharrastajatkin käyvät tarkastamassa Tšukotka-kuvagalleriat, jonne olen saanut upeita valokuvia siperianhuskyn esi-isistä ja niiden elämästä nykypäivänä. Olen itse kirjoittanut jutun kuvatekstit, osa perustuu Mushing-magazinen juttuun kilpailusta. En voinut olla kuin tyytyväinen valokuvaajan hyväksynnälle kuvateksteihin, mitään ei tarvinnut muuttaa!
 
Historiallisten kuvien galleriat ovat edelleen työn alla. Olen aina henkilökohtaisesti pyytänyt luvat kuviin, niin myös eri museoilta ja vaadittavien identifiointitekstien paikalleen laittaminen on melko vaivalloista. Toivottavasti näitä uusia gallerioita ei plagioida, olisi kiva jos ihmiset keksisivät joskus omiakin ideoita. Pentukuvagalleriaan laitoin ennen julkaisemattomia kuvia Odessan viime kesän pennuista. Vanhoja suomalaisia kuvia olisi myös pari albumillista, mutta niitä tulee sitten kennelin sivuille.

Ensi vuonna siperianhusky.netin olisi tarkoitus kokea täydellinen uudistus, edellisestä kun on kulunut taas se 5 vuotta. Ellen aivan väärin muista, siperianhusky.net näki päivänvalon vuonna 2005 ja ensi vuosi olisi siis myös 10-vuotis partyvuosi. Mutta sinne kuvasivuille pääsee suoraan tästä linkistä!

Kaveri

Otimme Odessasta virallisen pönötyskuvan, joten laitetaan tänne blogin puolellekin. Aika hieno rouvaskoira on Oressa Kärsänokka (kuten naapurin lapsi hänet nimesi).

Kesävinkki nro. 1

Kyllä, se on koirien mehujää! Idean sain tähän aikoinaan eläintarhaohjelmasta, jossa pedoille tehtiin kesäpuuhasteltavaa mehujään muodossa.

Tämä on osoittautunut todelliseksi suosikiksi, se on paitsi aktivoivaa myös viilentävää puuhaa, eikä tämän parissa puuhastellessa läähätä yksikään koiramme. Ohjetta niille, jotka eivät ole tätä edelliskesinä tehneet: Itse jää voidaan tehdä pelkästä vedestä tai esim. liemikuutiolla maustetusta vedestä, mistä koira sattuukin tykkäämään (verestä tehdyt mehujäät hmm...). Mukaan voi heittää herkkuja, kuten kuvissa: omenaa ja makkaranpaloja. Herkut kannattaa olla sellaisia, että ne kestävät veden, eivätkä leviä muruina pitkin mehujäätä. Nämä on tehty korkillisiin maitopurkkeihin ja ovat sopivan kokoinen välipala siperianhuskylle. Eihän siinä kauaa kestä kun tällainen häviää parempiin suihin, joten mehujäästä voi tehdä niin ison kun vain pakastetilat sallii. 

Astiaa (maitopurkkia) ei kannata laittaa ihan täyteen, vaan jättää varaa laajenemiselle. Nämä on pakastettu purkit vaakatasossa, jolloin herkut leviävät laajemmalle. Aikaa jäätymiselle voi varata vuorokauden verran. Koko alueelle jäädyttääkseen purkkia voi käydä välillä kääntelemässä. Purkin voi antaa koiralle sellaisenaan, jolloin täytyy ensin repiä pahvi päästäkseen itse herkkuun käsiksi. Jos kuitenkin haluaa antaa mehujään suoraan kannattaa se ottaa hetkeksi sulamaan tai avata veden alla. Puukko voi tulla tässä avuksi.

Sero-pappakin keskittyy askareeseen saadakseen omenat ja makkarat ulos, myös koko jääpala syödään. Sisällä tästä tietenkin seuraa pieni vedenpaisumus, mutta siitä selviää luuttuamalla!

Tässä oli siis ensimmäinen kesävinkkimme, kerrothan jos kokeilet ja/tai jaat blogissasi ja mitä herkkuun tuli laitettuun (blogimaininta olis kiva, ettei tule mitään plagiointiajatuksia!)