5. viikko

Pennut täyttävät pian 5 viikkoa ja kiirettä on pitänyt. Ne nukkuvat yönsä vielä yläkerran pentuhuoneessa, mutta koko ajan kasvavat pennut alkavat tarvita lisää tilaa ja ne pitäisikin pian siirtää äitinsä kanssa alakerran isompiin tiloihin.

Helle on näkynyt myös koiranpennun elämässä. Pennut osaavat itse juoda isostakin juomakupista ja ne ovat aamun viileydessä kaikkein villeimmillään. Kun ne aamulla pääsevät pois huoneesta kaikki pennut säntäävät talon toiseen päähän takaovelle ja ne tekevätkin isommat tarpeensa ulos (tänään kaikki isommat asiat on hoidettu ulkona, hyvä niin, sillä Odessan ei enää tarvitsisi kanssaihmisten mieliksi hoitaa siivousta = syödä caccaa).

Vaikka talo on ilmastoitu ja sisällä on nyt helteilläkin viileämpää kuin ulkona, pennut viettävät siestaa päivän kuumimman ajan. Ne heräävät syömään ja nauttimaan Odessan maitobaarin virvokkeita, ulkona käydään tärkeimmillä asioilla ja sitten pennut mielellään hakeutuvat laattalattioille viileään. Muutaman kerran ne jaksavat toki villitäkin ja silloin ne jo koettavat keksiä tuhotöitä ja kiusata arvoisaa Sero-herraa.

 Madotukset ovat ohi ja pennut voisi pian jo tunnistusmerkitä. Teemme sen kuitenkin pentutarkastuksen yhteydessä ja se taas on parasta tehdä lähempänä luovutusta. Pennut eivät tietenkään mahdu enää pienimpiin kuljetusbokseihin, joten jouduin tilaamaan niille uuden kantohäkin. Ehkä pääsemme pian jo kokeilemaan autoajelua jos ehtisimme käyttää pentuja rannalla vilvoittelemassa.

Pentujen liikkeet ja elekieli kehittyvät kovaa vauhtia. 1. pentuhan osasi jo astua n. 3 viikon ikäisenä, se myös ensimmäisenä osasi potkia takajaloilla merkiksi pissattuaan. Kaikki pennut ovat olleet nyt alustavasti varattuja, osa alustavista varaajista on jo käyneet katsomassa (en myy pentuja ihmisille, joita en ole tavannut tai joilla ei muuten ole hyviä suosituksia tutulta kasvattajalta) ja varauksetkin siten pitäviä. Kyselyitä on tullut todella paljon, myös niitä huonoja feikkejä, joille on kyllä saanut nauraa. Ihmiset kuitenkin melko hyvin tuntevat rodun ja sen erikoisvaatimukset. Osa varauksista meni heti kun ei tullut yhtään tyttöä myyntiin ja pari urosten varaustakin peruuntui elämäntilanteen takia. Eli varauksiakin on kyllä ollut jo 2 pentueen verran, kyselyitä liuta lisää.
 Ja niitä kuvia. Yritin taas niitä ottaa, auringonpaisteessa kuvat palavat puhki ja kun nyt illalla koetin pentuja kuvata jäimme hyttysten saaliiksi. Tässä yhteydessä siis vain muutama kuva, huomenna yritetään taas uudestaan!

Minulla meni taas kerran hermot tämän bloggerin kanssa, se ei vaan voi pitää fonttia oikeana ja kuvia/kuvatekstejä oikeissa kohdissa. Kuvista siis hieman: Yksilökuvissa "Apila"-pentu, jota ehdin tänään kuvata ennen kuin luovutimme hyttysten takia. Tämä poika on ensimmäisenä varattu. Kaikkia tietenkin kiinnostaa pentujen silmien värit, viidellä on siniset ja kahdella ruskeat. Keskimmäisessä kuvassa pennut takapihalla kompostiverkkoaitauksessa (3 pakettia verkkoa eli 12 elementtiä nippusiteillä kiinnitettynä). Vaikka pennut hieman pölyyntyvät rakennustyömaan hiekkapohjalla, se on hyvä siinä mielessä etteivät pennut kerää nurmikolta punkkeja. Askartelin pennuille myös rampin, ettei niiden tarvitsisi liikaa rasittaa kehittyvää luustoa ja niveliään. Osalla pennuista korvat välillä lurpahtaa, riippuen lämpötilasta ja mielentilasta :D.