Sero rakastaa sadetta. Kun sataa ja myrskyää on aivan varma, että Sero nukkuu ulkona tiukalla huskyrullalla omassa laatikossaan. Mitä kovempi myrsky, sitä enemmän Sero näyttää nauttivan, eikä sitä saa sisälle kuin väkisin.
Pentujen tulo taloon on tehnyt Serosta todella huomionkipeän. Kun meille tulee vieraita Sero ulvoo mörisevällä äänellään ja tunkee itsensä rapsuteltavaksi. Jos joku erehtyy sitä rapsuttamaan, Sero ei anna lopettaa. Salaa Sero myös nauttii pentujen huomiosta, vaikka meidän läsnäollessa se yleensä murisee pennuille kuin vanha pappa: "Ei saa juosta sisällä", "leikkikää rauhallisemmin niillä leluilla", "ja olkaa jo hiljaa". Olen kuitenkin nurkan takaa nähnyt kun Sero on antanut pentujen kiipeillä ja laskea mäkeä selässään.
Ja sitten Sero sai oman pennun. Se oli vaaleanpunainen ja se röhki. Sero kantoi sitä varovasti suussaan, suojeli sitä pennuilta ja nuoli sen antaumuksellisesti puhtaaksi. Röhköpossu kuitenkin adoptoitiin pian hattuhyllylle, koska pennut olivat liian kiinnostuneita siitä. Sittemmin Sero on ominut muita vanhoja lelujaan pennuilta. Sen ensimmäinen lelu, sininen vinkusiili ostettiin sille 3.8.2001 ja nyt sitten Sero innostui taas leikkimään sillä. Se riehuu pikkuinen lelu suussaan, tuo sen luokse heitettäväksi ja kirmaa jälleen sitä noutamaan. Ennen Sero leikki vain joululahjaksi saamallaan punaisella pallolla, johon muut koirat eivät saa koskea. Nyt vanha siilikin on menettänyt nenänsä pentujen käsittelyssä.
Sero rakastaa komentaa pentuja. Se tuo niille leluja, muttei anna pentujen leikkiä niillä. Ja pennut osaavatkin jättää vaarin rauhaan, niin hyvin että olen kopioinut Seron koulutusmenetelmiä. Aamulla Sero etsii pentuja huolissaan Odessan kanssa ja kun pennut viimein juoksevat yhtenä mustavalkoisena pallona sisälle on Sero silminnähden ilahtunut. Se leikkii pentujen kanssa ja antaa niiden hyppiä päälle. Eilen illalla Sero myös tarjoili pesueelle iltapalan. Se tuli ulkoa syömästä ja sillä sekunnilla kun pennut tulivat mielistellen nuolemaan sen huulia oli lämmitetty illallinen valmis.
Jos Sero laulaisi se
kuulostaisi Tom Waitsilta.
Ja sateessa se kuvittelee
olevansa kulkukoira:
Voih..juuri kun luulin loputtoman Huskykuumeen päättyneen, niin löysin tämän blogin "vahingossa".
ReplyDeleteTänne kyllä löytyy väkeä mitä erikoisemmilla hakusanoilla :) Mutta hyvä vaan, huskykuume on aina hyväksi.
ReplyDeleteJuu, tämä on varsin mieluisa kuume :) Enää täytyy vakuuttaa toinen osapuoli, että voimme vallan hyvin tehdä yhdelle old line huskylle tilaa!
Delete