Prinsessa Veronan päiväkirjasta: Siperianpystykorvayhdistyksemme Match Show järjestetään 10. kesäkuuta Nummelassa. Kun kehään ollaan menossa esittäytymään on hyvä hieman harjoitella, koska olen koko syksyn ja talven harrastanut vain urheilua. Paikallisissa Showssa olenkin jo käynyt harjoittelemassa ja saanut punaisen, sekä sijoittunut aina, mutta en läheskään arvoni mukaisesti. Assistentillani on sellainen vika, ettei hän osaa varata tarpeeksi suosikkimakupalojani. Hyvää palvelusväkeä on vaikea löytää. Se on selvää, että en esiinny ilmaiseksi. Loppukilpailuissa olenkin selkeästi esittänyt mielipiteeni rupuisia makupaloja kohtaan. Olen nyt hyväksynyt sen, että ihmiset haluavat nähdä prinsessan kauniin valkoisen hymyn ja annankin heidän vilkaista säihkyviä hampaitani. Koska olen kohtelias istuudun alas kun minua halutaan tarkemmin tarkastella, olenhan melkoinen nähtävyys.
Noissa näytelmissä liikkuu kaikenlaista väkeä ja ikävä kyllä sain vatsataudin. Assistenttini huomasi tämän heti ja kieltäydyin syömästä ruokaani, tietäähän mitä siitä seuraa jos vatsataudissa syö jotain ja se ei sovi arvolleni. Muilla perheeni jäsenillä näyttää olevan vastustuskyky kohdillaan, enkä ihmettele, he kun syövät ulkona kaikenlaista skeidaa mitä vaan löytävät. Anteeksi vain karkea kielenkäyttöni, mutta niin se on. Illalla vatsani oli hieman kipeä, joten kiipesin sohvalle assistenttini syliin vatsarapsutuksia varten ja se paransikin oloni.
Jotta pysyn virkeänä ja hyvässä kunnossa haluan aina nukkua yöni ulkona, tai ainakin osan yötä. Raikas ilma tekee ihmeitä turkille ja happirikas sadesää virkistää kehoa ja mieltä. Assistenttini unohtaa aina, ettei ovea voi lukita kun olen pedissäni ulkona ja niinpä hellästi koputan ovea lähes joka yö klo 3-4 aikaan. Sitten riennän valmiiksi lämmitetylle tyynylle nukkumaan. Virkistävää juomaa on oltava myös aina tarjolla, kahdessa isossa keraamisessa astiassa; toinen keittiössä, toinen makuuhuoneessa. Jos jano yllättää yöllä ei tarvitse kävellä keittiöön asti. Ja veden on todellakin oltava tuoretta, tai minä kyllä mainitsen asiasta assistentilleni puhuttelevalla katseella. Venäläinen adoptiosiskoni Vega luulee juoma-astiaani paljuksi ja käy aina uittamassa dodo-leluaan siinä!
En tiennyt mistä olen perinyt siniverisyyden, äitini Odessa on hössöttävä maalaistollo, jolla ei ole mitään käytöstapoja. Isässäni täytyy olla jotain viehättävää kuninkaallisuutta, koska monet kerrat ovat ulkomaalaiset tarjonneet suuria summia nähdessään hänen työskentelevän vetonaulana (tai -koirana) Muumimaailmassa. Itseasiassa olen oikeasti lähes aatelinen. Sukupuuni on linjattu Monadnock kenneliin, jonka kasvattaja oli ihan oikea prinsessa. Demidoffin suku oli Venäjän rikkaimpia heti Romanov-dynastian jälkeen ja yksi heidän suvun kartano on missäpä muualla kuin Suomessa. Minun pitäisikin käydä tarkastelemassa tiluksiani melkein-sukua-kartanollani.
Jotta pysyn virkeänä ja hyvässä kunnossa haluan aina nukkua yöni ulkona, tai ainakin osan yötä. Raikas ilma tekee ihmeitä turkille ja happirikas sadesää virkistää kehoa ja mieltä. Assistenttini unohtaa aina, ettei ovea voi lukita kun olen pedissäni ulkona ja niinpä hellästi koputan ovea lähes joka yö klo 3-4 aikaan. Sitten riennän valmiiksi lämmitetylle tyynylle nukkumaan. Virkistävää juomaa on oltava myös aina tarjolla, kahdessa isossa keraamisessa astiassa; toinen keittiössä, toinen makuuhuoneessa. Jos jano yllättää yöllä ei tarvitse kävellä keittiöön asti. Ja veden on todellakin oltava tuoretta, tai minä kyllä mainitsen asiasta assistentilleni puhuttelevalla katseella. Venäläinen adoptiosiskoni Vega luulee juoma-astiaani paljuksi ja käy aina uittamassa dodo-leluaan siinä!
En tiennyt mistä olen perinyt siniverisyyden, äitini Odessa on hössöttävä maalaistollo, jolla ei ole mitään käytöstapoja. Isässäni täytyy olla jotain viehättävää kuninkaallisuutta, koska monet kerrat ovat ulkomaalaiset tarjonneet suuria summia nähdessään hänen työskentelevän vetonaulana (tai -koirana) Muumimaailmassa. Itseasiassa olen oikeasti lähes aatelinen. Sukupuuni on linjattu Monadnock kenneliin, jonka kasvattaja oli ihan oikea prinsessa. Demidoffin suku oli Venäjän rikkaimpia heti Romanov-dynastian jälkeen ja yksi heidän suvun kartano on missäpä muualla kuin Suomessa. Minun pitäisikin käydä tarkastelemassa tiluksiani melkein-sukua-kartanollani.
30.4 koko valtakunta juhlii minun syntymäpäivääni. Täytin jo kaksi vuotta ja juhlallisuudet olivat sen mukaiset. Minulle oli leivottu kakku, mutta söin siitä vain kermavaahdon ja nakit - tässä iässä täytyy jo hieman katsoa linjojaan. Koti on koristeltu värikkäästi ja olen myöntänyt audienssin useille vieraille. Kaukaisimmat vieraat tulivat Panamasta asti juhlistamaan syntymäpäivääni. Onnittelut myös rakkaille ja ihanille veljilleni!
0 kommenttia:
Post a Comment